Nervosa

Ei oo kyllä keväinen kiire kadonnut minnekään, juuri totesin, että seuraava aamusta iltaan kestävä vapaapäiväni siintää kesäkuun puolella. Mutta koska kiirestä blogaaminen tuntuu olevan jo (ainakin omassa blogiassani) ns. so last season, kerrottakoon jotain muuta.

Parisen viikkoa sitten facebook-kaverini linkitti seinälleen musiikkivideon. Katsoin, kuuntelin ja rakastuin. Kyseessä oli Brasilialaisen trash-pumpun video, jonka seurauksena tein henkilökohtaista historiaa ja ostin elämäni ensimmäistä kertaa musiikkia digitaalisessa muodossa.
Nyt onkin sitten Nervosan Time of Death -sinkun kolme raitaa soineet lähes tauotta.

Ensi kuuleman rakkaus aiheutti myös halun saada kyseisen bändin paidan. Lähetin sähköpostia Nervosa-paitoja myyvään Brasilialaiseen nettikauppaan ja sain vastaukseksi tiedon, että 14 euron paidan postittaminen maksaisi 19 euroa. Yhteishinta alkoi olla jo sen verran valtava, että päätin kokeilla toista keinoa. Lähetin sähköpostia suoraan yhtyeelle ja kysyin pahastuisivatko jos tekisin itse paidan heidän logollaan varustettuna. Vastaukseksi sain innokkaan "Ehdottomasti, tee mitä vaan äläkä unohda lähettää kuvaa!" -kirjeen ja aloin hommiin.

Kirpputorilta ostettu lepakkohihainen paita sai kyytiä ja muuntui pienten vastoinkäymisten jälkeen mainioksi bändipaidaksi. Rakentamani avoseula paperikaavioineen ei toiminutkaan ihan suunnitellusti ja lopulta päädyin maalaamaan logoa siveltimin. Lopputuloksesta kuitenkin tuli olosuhteisiin nähden oikein kiva ja on varmasti yksi kesän luottovaatteista.

Lähetin kuvat bändille kuten lupasin ja toinen niistä päätyi yhtyeen Facebook-sivulle. Neljän päivän aikana kuva on kerännyt yli 200 tykkäystä ja minä olen ihan ihmeissäni. Nervosan laulajan omalla sivulla kuvan tykkäyksiä on vielä reilummin. Tuntuu ohan absurdilta. Ja melko hienoltakin toki.

Toivottavasti yhtye saapuu joskus vielä Suomeenkin. Ei olekaan hetkeen ollut tällaista rakkautta mitään uutta yhtyettä kohtaan.

www.nervosa.com.br

Harvinaisen hyvä maanantai.

Kirpputorilta löytyi kiva t-paita 0.50 euron hintaan.
Työhuoneella sain valmistettua kangaskassin ja vietin aikaa J.n kanssa nauraen.
Lisäksi treenasin tunnin tangolla ja kävin pilatestunnillakin.

Joskus näinkin päin.

np. The Dresden Dolls - Girl Anachronism

No juupa juu. Eipä tässä kai muuta voi sanoa kuin että hupsis. Tovi vierähtänyt viime kertaisesta.
Nyt koetan ryhdistäytyä ja saada taas blogaustahdista kiinni ni ehkä joku jaksaa jopa välillä seuratakin.
Ihan alkuun kerrottakoon, että alla olevan linkin takana on mahtava video Sydän, sydän -yhtyeen parin viikon takaisesta Tavastian keikasta. Eli siis täällä, KLIK!

Ei tässä nyt tällä hetkellä ole mitään ihmeellistä kerrottavaa.
Viime blogauksen jälkeen elämään on kuulunut hyvin pitkälti sitä tavallista kiirettä, koulua ja teatteria. Näiden höysteenä on ollut liikuntatauko [ihan vaan sen perhanan kiireen vuoksi] sekä alavireinen mieliala. Veikkaisin näiden liittyvän vahvasti toisiinsa ja harmittaa kun en vieläkään pääse asiaa korjaamaan. Perjantaina aion linnottautua salille ja treenata itseni tolpalla rättiväsyneeksi.

Kovasti siis on tekemistä, mutta onneksi suurin osa siitä on mukavaa. Tänäänkin iltaan kuuluu jotain niinkin kurjaa kuin kuohuviinilasien kilistelyä ystävien kanssa. Toisaalta on sitten niitä epämukavia ja stressaaviakin to do -listoja riittämiin. Ja nämä kaikki yhdessä, myös ne mukavat tekemiset, saavat välillä melko voimattomaksi.



Kaiken kiireen keskellä olen muuttanut koko muotoilijan omaisuuteni vaaleanpunaisen ruusuoksennuksen sekaan ja maalannut siellä taulun. Kyseessähän on siis uusi työhuoneeni, josta varmasti kerron kuvien kera enemmänkin kunhan saan asiat paikoilleen ja ehkä matonkin lattialle.

Mutta nyt on ehkä aika laittaa vähän mustaa väriä kynsiin ja lähteä kuohuviinilasien äärelle.