Identiteetti

Aamu on kulunut inspiraatiokuvia etsiessä, kahvia juodessa ja muotoilijaidentiteettiä pohtiessa. Tänään vahvana inspiraationa toimii Ivory Jar. Kyseiseltä merkiltä ei tarvitse nähdä kuin muutama kuva ja pää on jo täynnä ideoita ja fiiliksiä omia tekeleitä ajatellen.

Ja sitten sitä identiteettipohdintaa..

Opintojen alussa tuntui, ettei minulla tule koskaan olemaan selkeää identiteettiä muotoilijana ja alaan liittyvästä kaikki mitä teen tai edes ajattelen, on pelkkää sekasotkua. En ole koskaan ollut kiinnostunut muodista. En ole juurikaan lukenut lehtiä tai blogeja, joissa puhutaan trendeistä ja fiilistellään suunnittelijoita sekä designia. En ole edes ollut mitenkään erityisen kiinnostunut pukeutumisesta. Ja silti löysin itseni opiskelemasta muotoilua, pääaineena vaatetus. Tuntuu päättömältä, mutta pikkuhiljaa olen löytänyt niitä pieniä johtalankoja, joita saatan lähteä seuraamaan ja ehkä vielä joskus minulla on selkeä kuva itsestäni muotoilun ammattilaisena.

Kuva: http://www.ivory-jar.com/index.asp

Olen aina ollut visuaalinen ihminen ja halunnut tehdä asioita eri tavalla, välillä jopa shokeerata sekä ravistella ihmisiä kyseenalaistamaan asioita. Visuaalisuus ja samalla myös oma ulkonäköni on ollut minulle omalla tapa ilmaista itseäni ja tämä onkin välillä peilautunut kanssaihmisten kautta hyvinkin vahvoina reaktioina. Erityisesti nuorten maailmassa massasta erottuvana on välillä hyvinkin hankalaa. Omalla kohdallani onneksi reagointi on jäänyt lähinnä katseiksi ja huuteluiksi, jotka olen aina osannut jättää omaan arvoonsa. Ja olen minä myöhemmällä iällä saanut kuulla, että minua on erilaisen ja välillä vahvastikin synkän ulkonäön vuoksi pelättykin. Tämä kuulostaa tolkuttomalta, koska olen aina ollut erittäin kiltti ihminen, mutta ulkonäön vuoksi tehtävät johtopäätökset voivatkin olla melko kummallisia.

Vaikka siis en ole ollut koskaan erityinen vaatefiilistelijä, olen aina kokenut vaatteiden, meikkien sekä koristeiden ja niiden luomien itsensä ilmaisukeinojen hyvin läheisenä asiana.
Myös ahdistus nykypäivän tavaramääristä on vahva osa muotoilijaidentiteettiäni. Pikamuoti, lasten ja orjapalkalla työskentelevien naisten hyväksikäyttö sekä vaatteiden kertakäyttökulttuuri saavat minut oksentamaan henkisesti ja haluankin taistella tätä vastaan. Haluan osaltani olla mukana tuomassa takaisin vaatteiden arvostusta ja kulttuuria, jossa laatu on määrää suurempi arvo. Monta kertaa olen joutunut ja tulen tulevaisuudessakin pohtimaan onko vaatetusala oikeasti se missä haluan olla. Mutta jos löydän reitin työskennellä alalla eettisesti ja omien periaatteideni mukaisesti, aion sillä pysyä.

Kuvat: http://www.ivory-jar.com/index.asp

Pikkuhiljaa olen siis löytänyt omaa identiteettiäni alalla. Olen oppinut yhdistämään jo nuorena minua visuaalisisesti kiinnostavia elementtejä tyylikkäämpiin ratkaisuihin ja ajattelemaan asioita eri tavalla. Myös haluni käyttää kierrätysmateriaaleja on kasvanut valtavasti kun olen oppinut lisää alasta. Sen, mitä tulevaisuus kohdallani tuo, saa nähdä sitten joskus. Vielä on täysi mahdottomuus edes arvailla missä olen muutaman vuoden päästä.